Usein kysyttyjä kysymyksiä opiskelijavalintojen uudistamisesta

Päivitetty 28.10.2019

Yleistä

Mistä opiskelijavalintojen uudistamisessa on kyse?

Opiskelijavalintojen uudistaminen on osa Sipilän hallituksen kärkihanketta, jonka tavoitteena on nopeuttaa toisen asteen opiskelijoiden siirtymistä korkeakouluihin. Valintakokeiden rinnalle otetaan käyttöön ylioppilaskokeeseen perustuva todistusvalinta vuoteen 2020 mennessä. Ylioppilastutkinnon hyödyntämisen taustalla on opetus-ja kulttuuriministeriön päätös, jonka mukaan nykyistä merkittävästi suurempi osa korkeakoulujen opiskelijoista valitaan ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella. Todistusvalinnalla täytettävistä paikoista valtaosa varataan ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakeville.

Valintakokeet säilyvät valintaväylänä myös vuoden 2020 jälkeen. Lisäksi on muita väyliä, kuten avoimen väylä ja avoimet verkkokurssit. Todistusvalinta on kuitenkin pääväylä korkeakouluopintoihin. Yhteispistevalinnasta, jossa pisteitä saa sekä valintakokeesta että todistuksesta, luovutaan.  Valintakokeet ovat tulevaisuudessa sellaisia, että niihin ei tarvitse valmentautua etukäteen.

Keitä opiskelijavalintauudistus koskee?

Opiskelijavalintauudistus koskee niitä hakijoita, jotka pyrkivät korkeakouluihin 2020. Vuodesta 2020 alkaen todistusvalinta on pääväylä. Valintakokeet säilyvät kuitenkin valintaväylänä myös vuoden 2020 jälkeen. Lisäksi on muita väyliä, kuten avoimen väylä ja avoimet verkkokurssit.
Uudistus koskee kaikkia opintoaloja paitsi taide-, kulttuuri- ja liikunta-aloja.

Onko jatkossa mahdollista päästä enää yliopistoon, jos ei ole loistavaa ylioppilastodistusta?

Kyllä on. Todistusvalinnan kautta valitaan opetus- ja kulttuuriministeriön linjauksen mukaan vuodesta 2020 alkaen pääosa opiskelijoista. Suuri osa valitaan edelleen valintakokeiden kautta. Koulutusalat määrittelevät itse todistusvalinnan ja valintakoevalinnan välisen kiintiön suhteen.  Lisäksi jatkossa kehitetään myös ns. avoimen yliopiston väylää. On hyvä muistaa, että mahdollisuudet tulla valituksi todistusvalinnassa riippuvat paitsi hakijan omista arvosanoista, myös muun hakijajoukon arvosanoista, ja esimerkiksi monen laudaturin ylioppilaita on Suomessa hyvin vähän – alemmatkin arvosanat riittävät useimmilla aloilla.

Onko lukiokenttää kuultu todistusvalinnan pisteytyksen suunnittelussa?

Todistusvalinnan pisteytystä on suunniteltu yhteistyössä yliopistojen opiskelijavalintojen uudistamishankkeen,  UNIFI ry:n koulutusvararehtoreiden ja yliopistojen kanssa. Pisteytystyökalun ensimmäisestä luonnoversiosta kerättiin lausunnot yliopistoilta sekä saatiin paljon palautetta lukiokentältä ja muilta sidosryhmiltä. Luonnosversiota muokattiin saatujen lausuntojen ja muun palautteen perusteella.
Opiskelijavalintojen kehittäminen on osa korkeakoulujen autonomiaa, ja viime kädessä yliopistot päättävät, miten he hyödyntävät pisteytystyökalua opiskelijavalinnassaan.

Valintaväylät yliopistoon 2020

Minkä väylien kautta yliopistoon pääse vuodesta 2020 lähtien?

Vuodesta 2020 lähtien ylioppilastutkintotodistuksen perusteella valitaan yli puolet opiskelijoista. Tämän lisäksi yliopistoon pääsee sisään myös muita väyliä, kuten valintakokeen ja avoimen väylän kautta. Tarkista koulutuskohtaiset tiedot Opintopolku-palvelusta. Todistusvalinta ei ole käytössä taidealalla ja arkkitehtuurikoulutuksissa.

Millä aloilla todistusvalinta on käytössä?

Todistusvalinta on käytössä yliopistoissa kaikilla muilla aloilla paitsi taidealalla ja arkkitehtuurikoulutuksissa. Taidealalla ja arkkitehtuurikoulutuksissa hakijat valitaan joko yhteenlaskettujen todistus- ja valintakoepisteiden tai pelkän valintakokeen perusteella.

Kuinka suuri on ensikertalaisuuskiintiö vuoden 2020 valinnoissa?

Ensimmäistä opiskelupaikkaa hakeville varattavien paikkojen määrät ovat yliopisto- ja koulutuskohtaisia. Tieto varatuista paikoista löytyy kunkin koulutuksen valintaperusteista Opintopolku-palvelusta.

Onko todistusvalinta tarkoitettu vain ensikertalaisille?

Tämä on yliopistojen ja koulutusalojen päätettävissä oleva asia. Tieto todistusvalinnan ensikertalaisille varatuista paikoista löytyy kunkin koulutuksen valintaperusteista Opintopolku-palvelusta.

Mistä tiedän, kuinka paljon tietyssä koulutuksessa valitaan opiskelijoita todistusvalinnan kautta?

Pääsääntöisesti ylioppilastutkintotodistuksen perusteella valitaan yli puolet opiskelijoista. Todistusvalinnalla valittavien opiskelijoiden määrä riippuu koulutuksesta, voit tarkistaa oman alasi todistusvalinnan osuuden osoitteesta www.yliopistovalinnat2020.fi

Millaisia valintakokeet tulevat olemaan?

Valintakokeet eivät vaadi pitkää valmistautumista. Valintakokeet ovat joko sellaisia, että niihin ei ole ennakkomateriaalia tai ennakkomateriaali julkaistaan kuukautta ennen valintakoetta. Valintakoe voi pohjautua myös lukion oppimäärään. Tarkemmat tiedot löytyvät kunkin koulutuksen valintaperusteista Opintopolku-palvelusta.

Mistä tiedän, kuinka paljon tietyssä koulutuksessa valitaan opiskelijoita valintakokeella?

Valintakokeella valittavien opiskelijoiden määrä riippuu koulutuksesta. Voit tarkistaa oman alasi valintakokeella valittavien osuuden Opintopolku-palvelusta, jossa yliopistojen koulutustarjonta on julkaistu.

On sanottu, että todistusvalinnalla valittavat eivät kisaa samoista opiskelupaikoista kuin valintakokeeseen osallistuvat. Mitä tällä tarkoitetaan?

Koulutuksissa, joissa on käytössä sekä todistusvalinta että valintakoevalinta, todistusvalinta tehdään ensin ja siinä valitaan ylioppilaskirjoituksissa menestyneet hakijat. Tämän jälkeen hakijat asetetaan järjestykseen valintakoemenestyksen perusteella. Näin ollen jo todistusvalinnassa valitut eivät kilpaile samoista opiskelupaikoista valintakokeeseen osallistuvien kanssa.

Todistusvalinnan pisteytys

Miksi eri aineista annetaan eri pistemääriä?

Useimmilla aloilla hakijajoukko on melko tasaista. Jotta hakijat olisi mahdollista erotella toisistaan pelkästään ylioppilastodistuksen perusteella, on eri aineista annettava eri määrä pisteitä. Aineiden pisteytys pohjautuu lukion opetussuunnitelman kurssimääriin (pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit), joiden perusteella on muodostettu kertoimet, joiden avulla pistemäärä lasketaan.

Miksi matematiikasta saa korkeimmat pisteet?

Pisteytys perustuu lukion opetussuunnitelman kurssimääriin (pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit). Pitkästä ja lyhyestä matematiikasta saa paljon pisteitä, sillä näissä aineissa on paljon kursseja. Pisteytyksen taustalla on ajatus työmäärästä: mitä enemmän kursseja, sitä enemmän kyseisen aineen kirjoittaminen ylioppilaskirjoituksissa on teettänyt lukiolaiselle töitä.

Matematiikan arvosana on todistusvalinnassa pakollinen vain osalla aloista. Kuitenkin jo vuosina 2013-2015, jolloin todistusvalinta ei ollut vielä käytössä, useampi kuin neljä viidestä yliopistoon valitusta oli kirjoittanut matematiikan. Lähde: https://www.oulu.fi/avain/node/46223

Voiko todistusvalinnassa tulla valituksi ilman matematiikkaa?

Osa koulutuksista on määritellyt matematiikan kynnysehdoksi ja silloin todistusvalinnassa ei voi tulla valituksi ilman (vähintään tiettyä) matematiikan arvosanaa. Niissä koulutuksissa, joissa matematiikkaa ei ole määritelty kynnysehdoksi, voi todistusvalinnassa tulla valituksi ilman matematiikan arvosanaa. Todistusvalinnan alakohtaiset kriteerit löytyvät osoitteesta: www.yliopistovalinnat2020.fi

Miksi pisteytyksessä eri reaaliaineista saa eri määrän pisteitä?

Pisteytys pohjautuu lähtökohtaisesti lukion opetussuunnitelman kurssimääriin (pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit), joiden perusteella on muodostettu kertoimet, joiden avulla pistemäärä lasketaan. Todistusvalinnan pisteytyksessä koulutusalat ovat voineet painottaa yhtä tai useampaa alalle tärkeää ainetta, jolloin kyseisestä aineesta saa enemmän pisteitä.

Ovatko eri vuosina suoritetut yo-tutkinnot keskenään samanarvoisia todistusvalinnassa?

Kyllä ovat, mutta mikäli hakija on suorittanut ns. vanhanmuotoisen reaalikokeen (ennen vuotta 2006 suoritetut reaalikokeet) siitä ei anneta pisteitä, koska ylioppilastutkinnon reaalikokeessa on tapahtunut sisällöllisiä muutoksia.

Millainen arvosanataso vaaditaan todistusvalinnassa valituksi tulemiseen?

Se, millä arvosanatasolla mihinkin koulutukseen pääsee, riippuu kyseisen alan hakijajoukosta. Suosituilla aloilla arvosanataso on korkeampi. Vasta vuonna 2020 todistusvalinnan tulosten valmistuttua selviää tarkemmin, millainen arvosanataso mihinkin koulutukseen vaaditaan.