Usein kysyttyjä kysymyksiä ylioppilastutkinnon pisteytyksestä

Päivitetty 16.11.2017

Yleistä

Mistä opiskelijavalintojen uudistamisessa on kyse?

Opiskelijavalintojen uudistaminen on osa Sipilän hallituksen kärkihanketta, jonka tavoitteena on nopeuttaa toisen asteen opiskelijoiden siirtymistä korkeakouluihin. Valintakokeiden rinnalle otetaan käyttöön ylioppilaskokeeseen perustuva todistusvalinta vuoteen 2020 mennessä. Ylioppilastutkinnon hyödyntämisen taustalla on opetus-ja kulttuuriministeriön päätös, jonka mukaan nykyistä merkittävästi suurempi osa korkeakoulujen opiskelijoista valitaan ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella. Todistusvalinnalla täytettävistä paikoista valtaosa varataan ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakeville.

Yliopistojen valintojen kehittämishankkeessa on luotu pisteytystyökalu, jonka avulla ylioppilastutkinnon arvosanat pisteytetään opiskelijavalinnassa. Pisteytystyökaluluonnos on herättänyt paljon mielenkiintoa ja huolta, sillä sen pelätään johtavan lukioaineiden eriarvoisuuteen. Pisteytystyökaluluonnos on tällä hetkellä yliopistoilla lausuntokierroksella, jonka jälkeen muutoksia tehdään.

Valintakokeet säilyvät valintaväylänä myös vuoden 2020 jälkeen. Lisäksi on muita väyliä, kuten avoimen väylä ja avoimet verkkokurssit. Todistusvalinta on kuitenkin pääväylä korkeakouluopintoihin. Nykyisestä yhteispistevalinnasta, jossa pisteitä saa sekä valintakokeesta että todistuksesta, luovutaan.  Valintakokeet ovat tulevaisuudessa sellaisia, että niihin ei tarvitse valmentautua etukäteen.

Onko pisteytystyökalu valmis ja hyväksytty?

Ei ole. Pisteytystyö jatkuu pitkälle vuoden 2018 kevääseen, kun yliopistot tekevät päätökset siitä, miten vuoden 2020 todistusvalinnassa ylioppilastutkinto pisteytetään. Pisteytystyökaluluonnos on parhaillaan yliopistoilla lausuntokierroksella, jonka jälkeen muutoksia tehdään.

Miksi eri aloille ajetaan samanlaista pisteytystä, eikö olisi parempi, että kukin koulutusala voisi määrittää itselleen tarkoituksenmukaisen pisteytyksen? 

Opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut yliopistoille tehtäväksi valmistella suositukset ylioppilastutkinnon yhteisiksi pisteytysmalleiksi. Pisteytystyökalu mahdollistaa alakohtaisten painotusten tekemisen painotetun aineen sekä kielellisen tai matemaattisen painotuksen kautta.

Onko lukiokenttää kuultu pistetyökalun suunnittelussa?

Ei ole. Pistetyökaluluonnos on tällä hetkellä lausuntokierroksella yliopistoilla, jonka jälkeen siihen tehdään muutoksia. Kun pistetyökalua on kehitetty yliopistojen antamien lausuntojen perusteella, järjestetään kaikille avoin yleisötilaisuus, jossa pistetyökalua voi kommentoida. Opiskelijavalintojen kehittäminen on osa korkeakoulujen autonomiaa, ja viime kädessä yliopistot päättävät, miten he hyödyntävä pistetyökalua opiskelijavalinnassaan.

Keitä opiskelijavalintauudistus koskee?

Opiskelijavalintauudistus koskee niitä hakijoita, jotka pyrkivät korkeakouluihin 2020. Vuodesta 2020 alkaen todistusvalinta on pääväylä. Tämän jälkeenkin valintakokeisiin voivat osallistua ne, joita ei voida valita todistuksen perusteella. Tämä tarkoittaa, että hakijalla ei ole soveltuvaa todistusta tai että arvosanat eivät ole riittävän hyviä. Uudistus koskee kaikkia opintoaloja paitsi taide-, kulttuuri- ja liikunta-aloja.

Pistetyökalun soveltaminen opiskelijavalinnassa

Miten pistetyökalua sovelletaan opiskelijavalinnassa?

Pistetyökaluluonnoksessa on kolme erilaista pistetaulukkoa, joista kukin hakukohde valitsee yhden alalle sopivan pistetaulukon. Esimerkkejä pistetyökalun käytöstä löytyy pistetyökalun taustamuistiosta.

Onko todistusvalinta tarkoitettu vain ensikertalaisille?

Pisteytystyökalu ei ota tähän kantaa. Tämä on koulutusalojen päätettävissä oleva asia.

Ovatko eri vuosina suoritetut yo-tutkinnot keskenään samanarvoisia todistusvalinnassa?

Pääosin kyllä ovat, mutta mikäli hakija on suorittanut ns. vanhanmuotoisen reaalikokeen (ennen vuotta 2006 suoritetut reaalikokeet) siitä ei anneta pisteitä.

Onko jatkossa mahdollista päästä enää yliopistoon, jos ei ole loistavaa ylioppilastodistusta?

Kyllä on. Todistusvalinnan kautta valitaan opetus- ja kulttuuriministeriön linjauksen mukaan vuodesta 2020 alkaen pääosa opiskelijoista. Osa valitaan edelleen valintakokeiden kautta. Koulutusalat määrittelevät itse todistusvalinnan ja valintakoevalinnan välisen kiintiön suhteen.  Lisäksi jatkossa kehitetään myös ns. avoimen yliopiston väylää. On hyvä muistaa, että mahdollisuudet tulla valituksi todistusvalinnassa riippuvat paitsi hakijan omista arvosanoista, myös muun hakijajoukon arvosanoista, ja esimerkiksi monen laudaturin ylioppilaita on Suomessa hyvin vähän – alemmatkin arvosanat riittävät useimmilla aloilla.

Aineiden pisteytys pistetyökaluluonnoksessa

Miksi eri aineista annetaan eri pistemääriä?

Useimmilla aloilla hakijajoukko on melko tasaista. Jotta hakijat olisi mahdollista erotella toisistaan pelkästään ylioppilastodistuksen perusteella, on eri aineista annettava eri määrä pisteitä. Aineiden arvotus perustuu tällä hetkellä lukion oppimäärän kurssimääriin (pakolliset ja valtakunnalliset syventävät) ja siihen, miten paljon kutakin ainetta yliopistoon valitut ovat kirjoittaneet. Painotuksiin voi tulla pisteytystyön edetessä muutoksia sen mukaan, mitä aineita ja painotuksia yliopistot pitävät opiskelijavalinnan kannalta tärkeinä.

Miksi matematiikasta saa korkeimmat pisteet myös perus- ja kielitaulukossa?

Matemaattisista osaajista on pulaa monilla aloilla, ja pisteytyksellä halutaan kannustaa matematiikan opiskeluun ja kirjoittamiseen. Toisaalta on myös tutkimustuloksia, joiden mukaan matemaattinen osaaminen on yhteydessä myöhempään opintomenetykseen myös muilla kuin luonnontieteellisillä aloilla. On hyvä huomata, että monella alalla hakijoiden joukossa on esimerkiksi pitkän matematiikan kirjoittaneita hyvin vähän. Valinta tehdään aina parhaat pisteet saavuttaneiden joukosta, johon mahtuu sekä matematiikan kirjoittaneita, että niitä, jotka eivät sitä ole kirjoittaneet. Valinta riippuu paitsi hakijan omista ainevalinnoista myös hakijajoukosta kokonaisuutena.

Miksi pistetyökaluluonnoksessa eri reaaliaineista saa eri määrän pisteitä?

Pisteytys pohjautuu lähtökohtaisesti lukion opetussuunnitelman kurssimääriin (pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit), joiden perusteella on muodostettu kertoimet, joiden avulla pistemäärä lasketaan.

Miksi filosofiasta saa alimmat pisteet?

Ks. edellinen vastaus. Pisteytystyökalu on yliopistoissa lausunnolla ja on mahdollista, että painotuksiin tulee vielä muutoksia.

Hankkeen aikataulu

Milloin pisteytystyökalun suunnittelu on aloitettu? 

Pisteytystyökalun suunnittelu on aloitettu elokuussa 2017. Pisteytystyökalu on parhaillaan yliopistoilla lausuntokierroksella, jolta saatujen kommenttien perusteella työkalua kehitetään edelleen.

Milloin lukiolaiset saavat tiedon siitä, miten ylioppilastutkinto pisteytetään vuonna 2020?

Pisteytyksestä ja todistusvalinnan kiintiöistä tiedotetaan viimeistään elokuussa 2018.